EM-ennakot, lohko C

Lohkoon C arvottiin hallitseva maailman- ja Euroopan mestari Espanja, Irlanti, Italia ja Kroatia. Lähtökohtaisesti Espanja on ylivoimainen suosikki omassa alkulohkossaan.

Toisaalta lohkossa ei ole yhtään heittopussia. FIFA:n rankinglistan mukaan Espanja on Euroopan maiden osalta itseoikeutettu ykkönen. Kroatia on 6., Italia 9. ja Irlanti 13.

Voiko tässä lohkossa tapahtua kisojen suurin yllätys? Jääkö maailmanmestari alkulohkoon?

Espanja

Asiasta voidaan kiistellä, mutta fakta on se, että Espanjalla on ollut viime vuosina täysin suvereeni maajoukkue. Mikään maa ei ole koskaan pystynyt voittamaan perätysten kahta Euroopan mestaruutta. Nyt Espanjalla on siihen erinomainen sauma, mutta vain jos kaksi orastavaa ongelmaa saadaan ratkaistua.

Espanjan joukkue perustuu tänäkin vuonna pitkälti Barcelonan ja Real Madridin pelaajiin. Kuten hyvin tiedämme, Barcelona ja Real ovat verivihollisia keskenään, mikä on näkynyt viime aikoina myös maajoukkueessa. Valmentaja Vicente del Bosque sanoi muutama päivä takaperin olevansa huolestunut Gerard Piquen ja Sergio Ramosin väleistä. Eivätkä Pique ja Ramos ole ainoita riitapukareita. Ja tässä on nimenomaan Espanjan suurin sudenkuoppa. Vaikka muillakin mailla alkaa olla varteenotettavia kokoonpanoja, Espanja voisi edelleen olla ylivoimainen. Joukkueesta löytyy hämmentävää taitoa, mutta mikä on joukkuehengen tila? Ovatko kaikki joukkueen pelaajat valmiita soutamaan paattia samaan suuntaan?

Espanja voitti kaikki EM-karsintaottelunsa maalierolla 26-6. Toisaalta karsintalohko ei ollut vaikein mahdollinen. Silti, 26 tehtyä ja vain kuusi päästettyä maalia kertoo hyvästä balanssista hyökkäyksen ja puolustuksen välillä. Ironisesti maalinteko on kuitenkin Espanjan ongelma.

Espanjalla on tällä hetkellä vahva pelillinen identiteetti. Käytännössä samalla systeemillä on pelattu jo noin kuuden vuoden ajan. Del Bosque jatkoi Luis Aragonesin linjalla, mikä on tuonut tervettä jatkuvuutta joukkueeseen. Toisaalta pelitavassa on ollut Barcelonan kanssa yhteneviä sudenkuoppia. Keskityksiä on käytetty niukalti, koska joukkueessa ei ole ollut pääpelivoimaista keskushyökkääjää.

Menneellä kaudella nähtiin, että barcalainen lyhytsyöttöpeli voidaan yhdistää suurikokoiseen hyökkääjään, jolloin peli monipuolistuu merkittävästi. Tästä siis Marcelo Bielsalle ja Athletic Bilbaolle ansiot. Del Bosquella on käytössään Athleticin sentteri Fernando Llorente ja toisaalta Barcan keskikenttäkalusto. Parhaimmillaan Espanja voi siis näyttää paljon paremmalta, kuin aiemmin.

Näyttävyys ei vain tahdo riittää. Espanja tulee pyörimään vastustajan rangaistusalueen sisällä suuren osan ajasta. Joukkue osaa syöttää, mutta pystyykö se tekemään maaleja? Muistetaan nyt, että Realissa Cristiano Ronaldo ja Barcelonassa Lionel Messi tekevät maalit. Lisäksi maajoukkueen luottopyssy David Villa on loukkaantumisen takia sivussa. Osuisiko Fernando Torres nyt? Tai ehkä del Bosque voisi kokeilla edellä mainittua Llorentea. Maalintekijöiden puuttumisen vuoksi oli yllättävää, että joukkueeseen ei valittu Valencian Roberto Soldadoa. Soldado ei ole missään erinomainen, mutta tämän joukkueen keskikenttämiehet tekisivät Soldadostakin huippuluokan maalintekijän.

Sinänsä materiaaliin Espanja ei kaadu. Maalivahtiosasto on Iker Casillasin, Victor Valdesin ja Pepe Reinan myötä yksi historian kovimmista. Casillas on ykkönen, on aina ollut ja tulee aina olemaan. Toisaalta jos Ikerman loukkaa itsensä, Valdes ja Reina kykenevät paikkaamaan erinomaisesti.

Toppariparina nähtäneen Pique ja Ramos. Kaksikon myötä pääpeli on vahvoissa kantimissa omalla alueella. Laitapakeiksi ovat tarjolla esimerkiksi Real Madridin Alvaro Arbeloa sekä Valencian Jordi Alba. Athleticin Javi Martinez on mielenkiintoinen nimi. Peliä hyvin avaava nuorukainen voi pelata sekä topparina että keskikentän pohjalla.

Tarzan on kuitenkin poissa. Loukkaantuminen esti Carles Puyolin osallistumisen lopputurnaukseen. Vaikka askel on hidastunut, olisi Puyolilla ollut annettavaa pelillisesti. Suurin vaikutus nähdään henkisellä puolella. Puyol on ollut vuosikaudet Espanjan henkinen johtaja, mies, joka on saanut Barcelonan ja Real Madridin pelaajat puhaltamaan yhteen hiileen. Nyt jonkun muun, käytännössä Casillasin tai Xavin on otettava Puyolin rooli. Muistetaan nyt vielä, että Barcelonan ja Realin klikit ovat vahvempia kuin koskaan.

Keskikenttä on Espanjan sydän. Listataan muutama vaihtoehto: Sergio Busquets, Xabi Alonso, Xavi, Andres Iniesta, Juan Mata, David Silva ja Cesc Fabregas. Kaikki eivät voi pelata samaan aikaan. Busquets ja Alonso ovat ankkuriosastoa, Xavi ja Iniesta pomminvarmoja avauksen miehiä. Iniesta voi tarvittaessa pelata laitahyökkääjänä, kuten myös Mata ja Silva. Lähtökohtaisesti vaisun kauden pelannut Fabregas aloittaa ainakin penkiltä.

Espanja voittaa lohkon selätettyään sisäiset riidat ja löydettyään maalintekijän.

Italia

Italia voitti vuonna 2006 maailmanmestaruuden. Kaksi vuotta myöhemmin se hävisi EM-lopputurnauksen puolivälierässä mestari Espanjalle vasta rangaistuspotkujen jälkeen. Etelä-Afrikan MM-kisoissa Italia jäi nöyryyttävästi alkulohkonsa jumboksi. Nyt olisi kasvojenpesun paikka. Mutta riittääkö Italian materiaali?

Italian peli perustuu italialaiselle jalkapallolle tyypilliseen kollektiiviseen puolustamiseen. Puolustuksen kommunikaatiota helpottaa se, että maalivahti Gianluigi Buffon ja topparit Leonardo Bonucci, Andrea Barzagli sekä Giorgio Chiellini pelaavat Juventuksessa yhdessä päivittäin. Menneellä kaudella selvästi kehittyneen Bonuccin pelaamista kannattaa erityisesti seurata.

Oikean laitapakin tontin ottanee Christian Maggio. Vasemmaksi pakiksi kaavailtu Domenico Criscito jätettiin pois lopputurnauksesta sopupeliskandaalin myötä. Siispä vasemman laitapuolustajan paikka on vielä jonkin verran auki.

Keskikentän pelintekijä on uuden kevään Juventuksessa löytänyt Andrea Pirlo. Suurin osa Italian hyökkäyksistä tulee kulkemaan Pirlon kautta. Pirlon lisäksi keskikentälle voidaan asettaa esimerkiksi Claudio Marchisio, Daniele De Rossi ja Thiago Motta. Niin ikään Antonio Nocerino ja Riccardo Montolivo voidaan nähdä keskikentällä avauksessa. Keskikentässä piilee saapasmaan ongelma. Pirlo tekee peliä hyvin alhaalta, Italian omalta puoliskolta käsin. Lenkki Pirlon ja hyökkääjien välimaastossa puuttuu. Tämä ongelma Cesare Prandellin tulee ratkaista ennen turnauksen alkua.

Hyökkäys on kutkuttava. Joukkueen suurin mahdollisuus ja samalla suurin uhka on, yllättäen, Mario Balotelli. Valioliigan seuraajat tietävät, mihin Balotelli pystyy, niin hyvässä kuin pahassakin. Balotellin lisäksi hyökkääjiksi ovat tyrkyllä hyvät karsinnat pelannut Antonio Cassano sekä Udinesen ikinuori Antonio Di Natale.

Italia jää heikon keskikenttänsä vuoksi alkulohkoon.

Irlanti

Vaikka Irlanti esiintyy jalkapallon EM-lopputurnauksessa vasta toista kertaa, on joukkue väläytellyt potentiaaliaan viime vuosina. Moni muistaa, miten Ranska eteni kaksi vuotta sitten Etelä-Afrikan MM-kisoihin voitettuaan Irlannin jatkokarsinnoissa Thierry Henryn käsimaalilla.

Irlannin materiaalista puuttuu sekä laatua että leveyttä, mutta italialaisvalmentaja Giovanni Trapattoni on saanut joukkueen hienoon liitoon. EM-karsinnoissa Irlanti hävisi vain kertaalleen, 3-2 Venäjälle. Jatkokarsinnoissa Viro oli lopulta pelkkä suupala.

Trapattoni luottaa kokeneisiin pelimiehiin. Maalilla nähdään 36-vuotias Shay Given.

Vastaavasti puolustuslinjassa johtaja on 32-vuotias Richard Dunne. Dunnen toppariparina nähtäneen Sean St Ledger.  Monipuolinen John O’Shea voi olla melko varma avauksen paikastaan. Stephen Ward ja Stephen Kelly kilvoittelevat toisesta laitapuolustajan paikasta.

Keskikentälle on niin ikään tarjolla kokemusta. Laituri Damien Duff on jo 33-vuotias. Silti Duff on edelleen Irlannin avainmiehiä. Toisena laiturina saatetaan nähdä esimerkiksi Moskovan Spartakia edustava Aidan McGeady. McGeady, joka 26-vuotiaana on Irlannin nuorisoa, oli aikoinaan hyvinkin lupaava pelimies. Vaikkei McGeadysta ihan optimistisimpien spekulointien veroista pelimiestä tullutkaan, on mies potentiaalinen tekijä Irlannin joukkueessa. Wolverhamptonin Stephen Hunt on myös mielenkiintoinen vaihtoehto. Keskikentän keskustan tulevat täyttämään perusjyrät, kuten Glenn Whelan ja Keith Andrews. Melko konservatiivisesta pelityylistään huolimatta Irlannin ongelma on keskikentän keskusta, josta ei löydy yhtään mitat täyttävää pelintekijää.

Hyökkäyspäässäkään ei nähdä nuoruuden intoa. Todennäköisesti kapteeni Robbie Keane, 31, ja Kevin Doyle, 28, aloittavat parina. Los Angeles Galaxyssa leipänsä tienaava Keane ei ole menettänyt tehokkuuttaan maalipaikoissa. Seitsemän maalia karsintapeleissä kertoo kaiken oleellisen.

Irlannilla ei ole toisaalta mitään. Toisaalta sillä on kaikkea. Irlanti taistelee tosissaan toisesta jatkopaikasta Italian ja Kroatian kanssa. Italialla on parempi maalivahti, paremmat puolustajat, parempi keskikenttä ja paremmat hyökkääjät, kuin Irlannilla. Vastaavasti Kroatialla on ainakin parempi pelintekijä, kuin Irlannilla. Silti Irlanti on kokonaisuutena valmiimpi. Kentällä jokainen on valmis antamaan kaikkensa. Kahden vuoden takainen MM-jatkokarsintatappio Ranskalle vain vahvisti Irlantia joukkueena.

Siispä, Irlanti yllättää ja etenee lohkostaan toisena jatkoon.

Kroatia

Kroatian edellinen EM-turnaus päättyi puolivälierätappioon Turkkia vastaan. Tuon sijoituksen parantuminen vaatisi pienoista yllätystä lohkovaiheessa.

Kroatian peli perustuu Slaven Bilicin johdolla tarkkaan puolustamiseen. Hyvästä puolustamisesta kertoo se, että joukkue piti nollan omassa päässään kuudesti EM-karsinnoissa. Toisaalta vahva puolustuspelaaminen on seurausta jokseenkin heikosta hyökkäämisestä ja lukemattomista pallonmenetyksistä.

Maalia vartioi kokenut Stipe Pletikosa. Pletikosan edessä pelaa ainakin luottojuhta Josip Simunic. Toiseksi toppariksi on vahvasti ehdolla Vedran Corluka. Toisaalta Corluka voi pelata myös laidassa, jolloin toisen topparin tontin voisi ottaa esimerkiksi nuori Dejan Lovren. Vasemman pakin paikalle on lähtökohtaisesti kaksi vaihtoehtoa: Ivan Strinic tai Daniel Pranjic. Pallollisena hyvä Pranjic voi pelata myös vasempana laiturina.

Keskikenttä on Kroatialle sekä uhka että mahdollisuus. Luka Modric on yksi parhaista pelintekijöistä. Pallollisessa pelissä Modricin lahjat ovat kiistattomat. Toisaalta mies tarvitsee ympärilleen vahvoja pallottomia pelaajia. Tottenhamissa on Scott Parker, Kroatian maajoukkueessa ei. Keskustassa Modricin kanssa peliaikaa saanevat Ivan Rakitic ja Tomislav Dujmovic. Laidoille ovat Pranjicin lisäksi tarjolla Darijo Srna ja Niko Kranjcar. Kapteeni Srna on mitä todennäköisimmin avauksessa. Toisaalta Kranjcar voi pelata myös keskellä. Borussia Dortmundin nuorukainen Ivan Perisic on hyvä vaihtoehto hyökkäävään rooliin.

Kroatialta löytyy mielenkiintoisia hyökkääjiä. Bayernin Ivica Olic taistelee kyllä loppuvihellykseen saakka, mutta kliinisyys maalintekotilanteissa ei ole ihan parasta luokkaa. Brasiliasta tullut Eduardo oli ennen traagista loukkaantumistaan matkalla erinomaiseksi hyökkääjäksi. Nykyvire nähdään, kunhan mies kentälle pääsee. Mario Mandzukic on toisaalta saanut hanojaan auki maajoukkueessa, mikä saattaisi tietää avauksen paikkaa kärjestä. Lisäksi kokoonpanosta löytyy Evertonissa hienon loppukauden pelannut Nikica Jelavic, joka voi olla yllätyskortti Bilicin hihassa.

Alkulohko on liian kova Kroatialle. Kroatia jää jumboksi.

Seuraa näitä

Espanjan maalinteko

Jokainen jalkapalloa seuraava on jo ehtinyt nähdä, miten Espanja pyörittää palloa. Käytännössä vastustajaa kuin vastustajaa vastaan pallo tulee olemaan Espanjan hallussa noin 60-70 prosenttia peliajasta. Pallonhallinta ei vie joukkuetta voittoon. Maalit on tehtävä tavalla tai toisella. Nyt, kun Llorente on ainoa oikeasti hyvän kauden pelannut hyökkääjä, on pallosirkusta pyörittävien keskikenttämiesten pakko pystyä tekemään ratkaisuja maalipaikoissa.

Mario Balotelli

Tästä miehestä on sanottu jo kaikki. Silti nimi on pakko nostaa esiin. Mitä tahansa voi tapahtua, kun Balotellin laittaa kentälle. Sen tietävät Roberto Mancini, Cesare Prandelli, pelaajat, katsojat, kaikki. Balotelli voi ratkaista tärkeän pelin täysin tyhjästä. Miehellä on erinomainen potkutekniikka, joka mahdollistaa tarkan ja painavan laukauksen. Lisäksi Balotellin hermot ovat maalipaikoissa uskomattomat. Rangaistuspilkulta Balotelli on yksi parhaista. Sitten on se toinen puoli. Balotelli saattaa potkaista maassa makaavaa pelaajaa, hän kykenee hankkimaan itselleen ulosajon muutaman minuutin pelin jälkeen. Balotelli saattaa myös jäädä mököttämään kentälle, jos hän ei saa ampua vapaapotkua. Joka tapauksessa Balotellia kannattaa kisoissa seurata. Aina tapahtuu jotain, kun Balotelli on kentällä. 

Irlannin keskikenttä

Kuka tekee peliä? Glenn Whelan? Ei. Keith Andrews? Ei. Irlanti tulee mitä todennäköisemmin käyttämään enemmän laitoja, kuin keskustaa. Kaksikko Whelan-Andrews osaa lähinnä potkaista palloa kolmen k:n säännöllä: kovaa, kauas ja korkealle. Luovia pelintekijöitä Irlannilla ei ole. Ongelma jää Trapattonin ratkaistavaksi.

Luka Modric

On hyvin mielenkiintoista nähdä, miten tämä Tottenhamin pieni taistelija onnistuu pyörittämään Kroatian peliä. Saako Modric lainkaan tilaa? Saako hän tarpeeksi palloja? Ja jos Modric saa palloja, saako hän niitä tarpeeksi lähellä vastustajan maalia? Jokainen vastustaja tietää, että Kroatian peli pysähtyy, jos Modric pysähtyy. Slaven Bilicin on keksittävä keinot, joiden avulla hän saa suojeltua arvokkainta pelaajaansa.

Jaakko Perttilä