Ranskan tappio Ruotsille eilen illalla laittoi suunnitelmat uusiksi. Kaikki odottivat Espanjan ja Englannin, ja toisaalta Ranskan ja Italian kohtaamisia.
Nyt puolivälieristä saadaan ehdottomasti mielenkiintoisemmat, kun hyökkäävät (Espanja ja Ranska) ja puolustavat joukkueet (Englanti ja Italia) asettuvat vastakkain.
Pureudutaan Espanjan ja Ranskan kohtaamiseen.
Espanja voitti oman lohkonsa seitsemällä pisteellä. Italiaa vastaan joukkue pelasi 1-1. Toisessa ottelussa Irlanti kaatui 4-0. Kolmannessa pelissään Espanja oli Kroatiaa parempi maalein 1-0.
Vastaavasti Ranska tasasi pisteet Englannin kanssa lukemin 1-1. Ukraina kaatui 2-0. Samoin lukemin Ranska hävisi päätöskierroksella Ruotsille.
Espanja on kaukana siitä, mitä se oli neljä vuotta sitten. Vuoden 2008 Espanja oli vuoden 2010 Espanjaa parempi. Ja vuoden 2010 Espanja oli tämän vuoden Espanjaa parempi.
Joukkueen ainoa pelaaja, joka on parantanut peliään vuosi vuodelta, on David Silva. Silva on tällä hetkellä peräti Espanjan tärkein pelaaja. Samaan aikaan joukkueen muut pelaajat näyttävät väsyneiltä ja haluttomilta. Jordi Alba ei odotuksista huolimatta ole noussut dominoivaksi vasemman laidan pelaajaksi. Gerard Piquella, Cesc Fabregasilla ja Fernando Torresilla on huono kausi alla. Andres Iniesta ei puolestaan ole parhaimmillaan laitahyökkääjän tontilla. Vicente del Bosque ei ole jostain syystä halunnut edes kokeilla Juan Mataa tai Fernando Llorentea.
Espanjan peli on liikaa keskustan varassa. Sekä Silva että Iniesta leikkaavat jatkuvasti laidoiltaan sisään. Torres ei ole hyvä pääpalloissa, eivätkä laitapakit Alvaro Arbeloa ja Alba ole pystyneet tukemaan laitahyökkäyksiä. Jesus Navas on saanut marginaalisesti vastuuta, vaikka hän on laitureista ainoa, joka pystyy pitämään pelin leveänä.
Vastaavasti Ranska on ollut hyvin ailahteleva. Englanti-ottelu ei ollut mikään mittari, koska Ranska sai pyöritellä palloa ilman minkäänlaista kiirettä. Ukraina-ottelu oli Ranskalta hyvä, mutta Ukraina ei ole tasoltaan maailman huippujen tasolla. Ilman panosta pelannut Ruotsi oli puolestaan Ranskaa parempi.
Ranskalla on vähän samanlaisia ongelmia, kuin Espanjalla. Pallo pyörii näyttävästi laidalta toiselle, mutta valmista ei tahdo tulla. Samir Nasri, Franck Ribery ja Karim Benzema tuovat järkyttävän määrän taitoa kentälle. Toistaiseksi taitoa ei ole saatu valjastettua tehokkaisiin hyökkäyksiin.
Toisaalta puolustus on niin ikään pieni kysymysmerkki. Philippe Mexes on pelikiellossa Espanjaa vastaan. Adil Rami on parhaimmillaan pääpalloissa ja fyysisissä väännöissä. Huonoimmillaan mies on Espanjan kaltaisia nopeita, lyhytsyöttöihin perustuvia hyökkäyksiä vastaan. Jos Mexesin tilalle tulee Arsenalin Laurent Koscielny, on Ranskan topparipari jokseenkin virhealtis.
Mielenkiintoista pelissä tulee olemaan pallonhallinta. Molemmat haluavat hallita palloa, todennäköisesti Espanja onnistuu tässä Ranskaa paremmin. Ranska ei ole kuitenkaan luonnostaan puolustava joukkue, mikä voi tehdä ottelusta hyvin viihdyttävän ja maalirikkaan.
Tulos on yksittäisten oivallusten varassa. Molemmissa joukkueissa on pelaajia, jotka voivat ratkaista tällaisia otteluita yksinään.
Jos jotain pitää veikata, uskotaan vielä Espanjaan. Espanja voittaa 3-2.
Jaakko Perttilä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti