Niin vain Chelsea nappasi arvokkaan voiton Barcelonasta. Ottelu oli tylsähkö, ei missään nimessä samassa kastissa Bayern - Real -ottelun kanssa. Viihteellisessä mielessä. Käydäänpä silti läpi merkittävimmät seikat.
Chelsea vetäytyy, Barca hakkaa päätään seinään
Väliotsikkoon kiteytyy koko peli. Chelsea puolusti, puolusti ja puolusti. Barca jauhoi, jauhoi ja jauhoi. Chelsea iski maalinsa erinomaisesti pelatusta vastahyökkäyksestä. Kovin montaa muuta paikkaa ei Valdesin maalilla ollutkaan. Barca ei oikein löytänyt keinoja lontoolaisten puolustuksen murtamiseen. Yksikään Barcelonan pelaaja ei noussut tänään esiin.
Toki Barcelona loi tarpeeksi paikkoja, jotta se olisi voinut voittaa ottelun. Tehottomuus maalipaikoissa (Cesc ja Alexis) on hälyttävää Barcan kannalta. Normaalissa sarjapelissä Barcelona saattaa tehdä kolme neljä maalia. Mutta silloinkin paikkoja on toista kymmentä. Noissa peleissä tehottomuus ei haittaa. Nyt se haittaa, koska joukkue saa paikkoja rajallisen määrän.
Lisäksi on kyllä sanottava, että onni suosi lontoolaisia sateisessa illassa. Alexisin nosto ylärimaan ja Pedron laukaus tolppaan käyköön todisteiksi tästä.
Chelsean sauma on erikoistilanteissa
Kuten jo ennakossa totesin, Chelsea on selvästi Barcaa parempi pääpalloissa. Chelsean parhaat tilanteet ottelussa syntyivät Ivanovicin pitkistä rajaheitoista, joita Barcelona ei pystynyt purkamaan. Aina, kun joudutaan painitilanteeseen, Chelsea vie ja Barcelona vikisee.
Näin yksinkertaista se on. Kuten sanoin, ottelu ei älyttömästi tarjonnut. Jos ja vain jos Barcelona onnistuu menemään toisessa osaottelussa 2-0 -johtoon, peli tulee muuttumaan. Silloin Chelsean olisi pakko avata pakettiaan ja hyökättävä rohkeammin, mikä avaisi tilaa myös Barcelonalle. Mitä pidempään Chelsea on menossa jatkoon, sitä tiiviimmin se tulee puolustamaan.
Jaakko Perttilä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti