Ennakko: Chelsea - Barcelona

Stamford Bridge 6. toukokuuta 2009. Michael Essien vie Chelsean yhdeksännellä minuutilla johtoon. Ensimmäinen osaottelu Chelsean ja Barcelonan välillä oli päättynyt 0-0 Kataloniassa. Essienin maalilla Chelsea oli menossa Mestareiden liigan finaaliin. Johto kesti täydet 90 minuuttia. Ei riittänyt. Lisäajan kolmannella minuutilla Andres Iniesta tasoitti ottelun. Barcelona finaaliin vierasmaalisäännön perusteella. Iniestan maali oli Barcelonan ainoa laukaus maalia kohti koko ottelussa.

Chelsea olisi ansainnut kolmesta kuuteen rangaistuspotkua ottelussa. Norjalainen erotuomari Tom Henning Ovrebo sai yllättäen päätösvihellyksen jälkeen Chelsean pelaajien, valmentajan ja kannattajien vihat päälleen. Didier Drogban kommentti televisiokameroille kuvastaa parhaiten Ovrebon epäonnistumista.

"It's a fucking disgrace!"

Niinpä niin. Ei varmaan tarvitse kääntää.

Näistä lähtökohdista lähdetään siis keskiviikkoillan otteluun. Suurin ero joukkueiden välillä on se, että kuluneiden kolmen vuoden aikana kehityskäyrät ovat kulkeneet hyvin eri suuntiin. Siinä missä Barcelonan peli on hioutunut jatkuvasti paremmaksi, Chelsea on jäänyt polkemaan paikalleen.

Historian saatossa Chelsea ei ole voittanut Mestareiden liigaa, eikä Euroopan Cupia. Kerran lontoolaiset ovat päässeet hyvin lähelle. Moskovassa pelatussa loppuottelussa Manchester United voitti Chelsean rangaistuspotkukilpailun jälkeen. Chelsean tappion symbolina voitaneen pitää John Terryn yritystä. Mies liukastui, laukaus tolpasta ulos. Sinisiä kyyneliä Moskovan sateisessa illassa.

Barcelonalla voittoja on Mestareiden liigassa 3 ja Euroopan Cupin ajoilta yksi. Kolme kertaa Barca on poistunut loppuottelusta tappio niskassaan. Merkittävää on se, että Barcelona on voittanut Mestareiden liigan käytännössä nykyisellä joukkueellaan jo kaksi kertaa, vuosina 2009 ja 2011.

Tämän vuoden Mestareiden liigan välierissä ei nähdä yhtään alkulohkossaan toiseksi sijoittunutta. Barca voitti kuudesta pelistään viisi ja pelasi yhden tasan. Näissä 20 tehtyä ja neljä päästettyä maalia. Chelsean lohkovoitto irtosi kolmella voitolla, kahdella tasapelillä ja yhdellä tappiolla. Maaleja Chelsea teki 13. Päästettyjä neljä.

Neljännesvälierissä tehtiin historiaa. Barcelona voitti saksalaisen Bayer Leverkusenin 1-3 ja 7-1. Jälkimmäisessä ottelussa Lionel Messi takoi ennätykselliset viisi maalia Leverkusenin verkkoon. Viisi maalia ei tosin hämmennä kovin paljon, kun otetaan huomioon Leverkusenin puolustajien pohjaton Messi-fanitus. Ensimmäisessä ottelussa saksalaisten pakit Manuel Friedrich ja Michal Kadlec käyttivät aikansa riidelläkseen siitä, kumpi saa Messin pelipaidan ottelun päätyttyä itselleen.

Chelsean neljännesvälierä oli huomattavasti tasaisempi. Otteluparissa Napolia vastaan ei mietitty pelipaitoja. Napoli voitti kotonaan ensimmäisen ottelun 3-1. Moni, minä mukaan lukien, oli varma Chelsean putoamisesta. Niin vain vanhat sotaratsut laittoivat brittiläisen taisteluvaihteen silmään. 3-1 varsinaisella peliajalla riitti jatkoajalle. Hieman kulmikas puolustaja Branislav Ivanovic ratkaisi ottelun Chelsealle.

Puolivälierissä Barcelona kaatoi AC Milanin mielenkiintoisten vaiheiden jälkeen yhteismaalein 3-1. Barcelonan toinen rangaistuspotku kyseenalaistettiin, kuten niin kovin usein Barcelonan tapauksessa. Barca oli kuitenkin selvästi Milania parempi ja ansaitsi jatkopaikkansa.

Chelsea pudotti Benfican voitettuaan vieraissa 0-1 ja kotonaan 2-1. Erityisesti Lissabonissa pelatussa ottelussa Benfica olisi voinut kääntää otteluparin päälaelleen.

Mihin Chelsean ja Barcelonan välinen ensimmäinen osaottelu tulee ratkeamaan?

Chelsean voittoa puoltavat tekijät

Venymiskyky

Chelsean jatkoonpääsy alkulohkosta oli kiinni viimeisestä ottelusta. Mitä Chelsea teki? Voitti Valencian 3-0 ja samalla koko lohkon. Napoli johti neljännesvälieriä ensimmäisen ottelun jälkeen 3-1. Mitä Chelsea teki? Voitti 4-1 jatkoajalla ja eteni puolivälieriin. Lisäksi Chelsea murskasi viikonloppuna Tottenhamin FA Cupin välierässä, ja eteni finaaliin. Nykyisen vireensä ansiosta Chelsea voi yhä yltää Mestareiden liigan karsintoihin oikeuttavalle neljännelle tilalle Valioliigassa.

Roberto di Matteo

Chelsean kokoonpano on iältään melko vanha. Ikä hidastaa miestä, mutta tuo toisaalta kokemusta. Alkukaudesta Andre Villas-Boas yritti ajaa Chelsealle aktiivisempaa pelitapaa. Frank Lampard ja Didier Drogba pidettiin visusti penkillä. Pelitapa ei toiminut. Sinänsä Villas-Boasin pallokontrolliin ja ylhäältä tapahtuvaan prässiin nojaava pelitapa on moderni ja toimiva. Se vaatii kuitenkin tietynlaisia pelaajia. Pelaajia, joita Chelseassa on vain muutama, kuten Juan Mata. Puolustuslinjan nostaminen ylös aiheutti liikaa ongelmia hitaille kavereille, kuten John Terrylle. Nyt on uusi mies puikoissa (di Matteo). Lampard on saanut vastuuta, samoin Drogba. Pelityyli on ollut vetäytyvämpi. Peli on alkanut kulkea myös tulosten muodossa. Di Matteon aikakaudella Chelsea on voittanut 12 ottelustaan yhdeksän ja hävinnyt vain yhden.

Pääpelivoima

Barcelonaa pidetään yleisesti ottaen maailman parhaana joukkueena. Pääpelissä on katalaanien heikkous. Victor Valdes 183 cm, Dani Alves 173 cm, Carles Puyol 178 cm, Javier Mascherano 174 cm, Seydou Keita 183 cm, Adriano 172 cm. Kaikki edellä mainitut ovat jossain määrin puolustavia pelaajia. Vain Gerard Pique ja Sergio Busquets ovat oikeasti pitkiä pelaajia. Ja heistäkin vain Pique on hyvä pääpelaaja. Chelsealta löytyy perinteisempää brittiläistä pääpelivoimaa mm. Drogban, Ivanovicin ja Terryn muodossa.

Barcelonan voittoa puoltavat tekijät

Syöttöralli

Barcelonassa on omaksuttu ideologia, jonka mukaan peliväline on vallanväline. Niin kauan kun Barcelonalla on pallo, vastustaja ei tee maalia. Barca hyökkää pitämällä palloa. Barca myös puolustaa pitämällä palloa. Mestareiden liigassa pallo on ollut Barcelonalla keskimäärin 67 prosenttia ottelussa. La Ligassa Barcelonan pallonhallintaprosentti on ollut jopa 80 paremmalla puolella. Toisin sanoen vastustajalle jää otteluissa puolisen tuntia aikaa maalintekoon.

Syöttöralli alkaa jo Valdesista. Koska Barcelonan pääpelivoima on vajavainen, lähes kaikki maalipotkut avataan lyhyinä. Xavi hakee pallon keskiympyrästä ja organisoi pallon liikuttamisen. Käytännössä jokainen pelaaja osallistuu pallon liikuttamiseen. Liikuttamalla palloa sivusuunnassa Barca odottaa vastustajan virhettä. Pallon perässä juokseminen myös väsyttää puolustavaa joukkuetta sekä fyysisesti että henkisesti. Kun pallo lopulta saadaan katalaaneilta pois, ei ole paukkuja hyökätä. Lisäksi Barcelona on heti pallonmenetyksen jälkeen kahdella tai kolmella miehellä puolustajan kimpussa.

Kokemus voittamisesta

Josep Guardiolan aikakaudella Barcelona on voittanut kolme liigamestaruutta, kolme Mestareiden liigaa, kaksi Espanjan Cupia, kaksi seurajoukkueiden maailmanmestaruutta, sekä muita mitättömämpiä pokaaleja. Listaa voidaan jatkaa vielä Espanjan maajoukkueen Euroopan ja maailmanmestaruuksilla. Maajoukkue kun on koostunut suurimmalta osin Barcelonan pelaajista.

Kovin montaa kertaa Barcelona ei ole viime vuosina jäänyt toiseksi. Vaikka vastustaja menisikin johtoon (kuten Real Madrid viime klassikoissa), Barca ei hätäänny. Se jauhaa, jauhaa ja jauhaa. Niin kauan, että tarvittavat maalipaikat saadaan järjestettyä.

Lionel Messi

Messi on pysäyttämätön. Tässä vaiheessa kautta Kirppu on iskenyt 62 maalia. Viimeksi Gerd Müller onnistui tekemään kauden aikana yli 60 maalia kaudella 1972/1973. Messi on joko tekijänä tai syöttäjänä lähes kaikissa Barcelonan maaleissa. Jos Messiä otetaan yhdellä miehellä, hän menee ohi ja tekee maalin. Jos miestä otetaan kahdella tai kolmella, hän syöttää maalin, koska joku muu on jäänyt vapaaksi. Niin yksinkertaista se on. Ja jos Ronaldo on kehittänyt potkutekniikan, jolla pallon lentorata muuttuu arvaamattomaksi, Messin tapa nostaa pallo maalivahdin yli on täysin poikkeuksellinen.

Mestareiden liigan yhden kauden maaliennätyksen Messi on jo rikkonut - tällä kaudella. Hän on toistaiseksi tehnyt 14 maalia. Jäljellä on kaksi tai kolme ottelua. AC Milanin puolustajan Philippe Mexesin kommentti kertonee kaiken.

"On tarpeeksi vaikeaa pysäyttää Messi Playstationilla."

Barcelona tulee pitämään palloa tuttuun tyyliin. Chelsealla on kaksi vaihtoehtoa. Joko prässätään kollektiivisesti ylhäältä, jolloin jopa Barca sortuu helppoihin pallonmenetyksiin. Toinen vaihtoehto on vetäytyä selvästi alemmas ja pitää linjat ja niiden välit tiiviinä. Molemmilla taktiikoilla voi pärjätä Barcelonaa vastaan (Real Madrid ja Porto ensimmäisellä, Inter jälkimmäisellä taktiikalla).

On todennäköistä, että Barca tulee joka tapauksessa saamaan vaarallisia tilanteita Chelsean päätyyn. Tehokkuus maalintekopaikoissa tulee nousemaan arvoon arvaamattomaan. Molemmilla joukkueilla.

Chelsean hurjasta tsempistä huolimatta Barcelona jauhaa tiensä voittoon. Lukemin 0-2.

Jaakko Perttilä

PS. Kahdessa viime pelissään Barcelona on pelannut neljällä hyökkääjällä. Siis neljällä.